© Outi Santavuori 12.10.2019 Aurinkoiseksi-blogi
CW: homofobia, transfobia, raiskaus, Natsi-Saksa, vainoaminen, pakkosterilisaatio, kuolemanrangaistus
Aloin pohtia väkivallan monia ja piileviäkin muotoja luettuani kirjaa Sukupuolistunut väkivalta – oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma (Niemi, Kainulainen ja Honkatukia, Vastapaino 2017). Yksi väkivaltaan puuttumiseen ja avun pyyytämiseen liittyvä ongelma on väkivallan tunnistamisen vaikeus. Siksi avaan tässä nyt em. kirjan avulla väkivallan lajeja. Esimerkkinä käytän väkivaltaa, joka kohdistuu erityisesti HLBTIQA+-ihmisiin ja sateenkaariyhteisöön. Esimerkit olen keksinyt itse asiakastyöni pohjalta. Tärkeää olisi tottakai puhua myös sateenkaaren alla, yhteisön sisällä tapahtuvasta väkivallasta, mutta se on jo kokonaan toisen kirjoituksen aihe. Kirjoituksen lopuksi luettelen tahoja, jotka voivat auttaa, jos olet kohdannut mitä tahansa väkivaltaa.
VÄKIVALLAN MÄÄRITELMIÄ
Maailman terveysjärjestö määrittelee, että väkivalta on vallan tai ruumiillisen voiman tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, mikä kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen, ihmisryhmään tai yhteisöön, ja joka johtaa tai voi hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, ruumiillisen tai henkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan väkivalta on ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaavaa tai vahingoittavaa voimakeinojen käyttöä. (Wikipedia) Väkivalta on vallankäyttöä, jonka avulla väkivaltaa käyttävä osapuoli pyrkii hallitsemaan ja kontrolloimaan toista, kuvaa Naisten Linja. Pakottaminen, painostaminen ja uhkailu liitetään väkivaltaan myös lähdeteokseni mukaan.
Väkivaltaa ei tule sekoittaa aggressioon, joka on ihmisen synnynnäinen reagointitapa, eikä sellaisenaan hyvä tai paha. Aggressiota on tarvittu saalistamiseen, puolustautumiseen ja hierarkian muodostumiseen. Aggressio on energisoiva voima, jota täytyy kuitenkin oppia hillitsemään, muokkaamaan ja kohdistamaan oikein. Hyvää aggressiota on esimerkiksi kiukku, joka auttaa pitämään kiinni omista rajoista ristiriitatilanteissa. Myös väkivalta voi olla yleisesti hyväksyttyä, kuten esimerkiksi joissain urheilulajeissa ja valtion järjestyksellisiä tehtäviä hoitavilla organisaatioilla (poliisi, vankilat, armeija).
Väkivalta voi olla instrumentaalista eli keino saavuttaa jokin päämäärä tai ekspressiivistä eli tunteen ilmaisua. Väkivalta perustuu valtasuhteisiin (esim. epätasa-arvo, riippuvuus toisesta) ja resursseihin (esim. fyysinen voima, aseenkäyttömahdollisuus, varallisuus, vuorovaikutustaidot). Väkivallan muodot voidaan jakaa myös suoraan ja epäsuoraan, joista seuraavaksi.
SUORA VÄKIVALTA
1. Fyysinen väkivalta on toisen ruumillisen koskemattomuuden loukkaamista. Sitä voi olla itsestäänselvien tapojen kuten lyömisen, potkimisen ja kovakouraisen kohtelun lisäksi myös päihdyttäminen tai huumaaminen vastoin tahtoa, unen riisto, paikoillaan pitäminen tai kulun estäminen, hoidotta jättäminen vaikka lääkkeitä panttaamalla sekä esineiden rikkominen.
Sateenkaari-ihmisiin kohdistuen tulee tietenkin heti mieleen viharikokset eli seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin vuoksi tapahtuvat väkivallan teot. Nykyään viharikoksesta voi saada kovemman rangaistuksen kuin muulla motiivilla tehdystä. ”Homojen hakkaaminen” on ollut Suomessakin nuorten miesten kammottava harrastus vielä muutama vuosikymmen sitten (ks. Jussi Nissisen koskettava haastattelu YLE Areenassa). Ja edelleen myös Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen suurentaa väkivallan kohteeksi joutumisen riskiä. Seksuaaliterapeutin työn piiriin liittyen pohdin, voisiko tilanne, jossa transnuoren vanhemmat estävät hänen hoitoonpääsynsä transpolilähetettä vastustamalla kuulua tämän väkivallan luokkaan – ainakin henkistä väkivaltaa se toki voi olla.
Järkyttävänä kuriositeettina muuten mainittakoon, että viharikoslainsäädännöstään huolimatta Yhdysvalloissa on suurimmassa osassa osavaltioista vielä olemassa ns. gay panic defence -mahdollisuus, minkä avulla väkivallantekijä voi vedota hetkelliseen mielenhäiriöön, joka aiheutui siitä, että samansukupuolisen tai transhenkilön tekemä (seksuaalinen tai romanttinen) lähestyminen oli niin pelottava tai yllättävä, että hän ei pystynyt hillitsemään itseään.
2. Emotionaalinen ja henkinen väkivalta hyväksikäyttää ja vääristää ihmisen tunnesiteitä sekä kykyä osallistua emotionaaliseen vuorovaikutukseen. Se vääristää myös ihmisen kokemusta itsestään ja ympäristöstään, sekä murentaa hänen tuntemustensa ja ajatustensa suhdetta todellisuuteen. Ilmenemismuotoja voivat olla väkivallalla tai itsemurhalla uhkailu, pelottelu, nimittely, huutaminen, nöyryyttäminen, alistaminen, ylenpalttinen mustasukkaisuus, sosiaalinen eristäminen, kontrollointi (vaatevalinnat, puhelimen tai auton käyttö), vakoilu, mitätöinti tai lapsen kohdalla esimerkiksi hylkäämisellä uhkailu. Riita muuttuu väkivallaksi siinä vaiheessa, kun väkivallan kohde ei enää uskalla ilmaista mielipiteitään, koska pelkää seurauksia tai riitelyssä ”mennään henkilökohtaisuuksiin”.
Sateenkaari-ihmiset kuvaavat vastaanotollani erityisen paljon henkisen väkivallan muotoja. Esimerkkejä tulee mieleen valitettavan paljon varsinkin perhesuhteisiin liittyen: vanhempi saattaa olla itsetuhoinen tai jättää huolehtimatta itsestään kun (aikuinen) lapsi tulee kaapista, nuorta voidaan pyrkiä eristämään sateenkaariyhteisöstä tai estämään seurustelukumppanin tapaaminen, transnuoren ja -aikuisen pukeutumista voidaan pyrkiä kontrolloimaan (”Kotiin saat tulla, mutta et hameessa”), sosiaalisia suhteita voidaan yrittää manipuloida (”Mummolle ei tästä sitten kerrota, kun sillä on niin huono sydänkin – haluatko hänen kuolemansakin kontollesi?”), vaimo saattaa vakoilla biseksuaaliksi paljastuneen miehensä Internetin käyttöä jne. Yksi suuri asiakasryhmäni on psykoterapeuttinsa, lääkärinsä tai muun sote-ammattilaisen mitätöimäksi tulleet ihmiset, joiden kanssa työskentelen tämän traumaattisen kokemuksen yli pääsemiseksi.
3. Seksuaalista väkivaltaa on teko, joka ei kunnioita uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Raiskauksen, hyväksikäytön ja luvattoman koskettelun lisäksi seksuaalista väkivaltaa ovat esimerkiksi seksin katseluun pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin painostaminen, pakkoavioliitot, lapsen ympärileikkaaminen, parittaminen, seksin kuvaaminen tai kuvien julkaiseminen ilman lupaa ja johonkin seksin muotoon painostaminen.
Tästä sateenkaarispesifinä esimerkkinä on ns. eheyttävä raiskaus eli corrective rape. Ilmiö on valitettavan tuttu ympäri maailman – media on ehkä eniten nostanut esiin Afrikassa tapahtuneita väkivallantekoja. tällainen raiskaus perustuu uskomukseen, että henkilön seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti muuttuu raiskauksen myötä. Kuuluisin, länsimaisesta perspektiivistä asiaa lähestynyt elokuva on Yhdysvalloissa v.1999 julkaistu Boys don’t cry, joka kertoo transpoika Brandon Teenan elämästä (ja kuolemasta).
Asiakastyössä kohtaan jonkin verran muualta muuttaneita ihmisiä, jotka on painostettu tai pakotettu naimisiin seksuaalisen suuntautumisen paljastuttua tai epäiltyjen herättyä – suurin osa heistä on ollut Irakista kotoisin olevia homomiehiä. Jotkut heistä on myös raiskattu vankilassa kidutuksen tai nöyryyttämisen vuoksi miesvartijoiden toimesta – Lähi-idän kulttuureissa usein ajatellaan, että vain anaaliyhdynnän kohteeksi suostuva on homo. Pahimmassa tapauksessa näiltä miehiltä voidaan evätä turvapaikka, koska perheenisää ei pidetä uskottavana homona.
4. Hengellinen väkivalta voi olla toisen henkilön uskonnollisen vakaumuksen vähättelyä, uskontoon painostamista, taloudellista hyväksikäyttöä uskonnon varjolla, syyllistämistä tai väkivallan oikeuttamista uskonnollisista tai aatteellista syistä.
Tämä väkivallan muoto tulee surullisen usein vastaan asiakastyössä. Hyvin monilla, jotka kamppailevat seksuaali- tai sukupuoli-identiteettinsä kanssa, on takanaan enemmän tai vähemmän systemaattista hengellistä väkivaltaa. Formaali muoto tästä on tiettyjen – Suomessa lähinnä kristillisten – piirien harjoittama ns. eheyttäminen, jossa pyritään tietoisesti pirstomaan ihmisen identiteetti ja kieltämään tai torjumaan siitä epätoivottu osa. Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä on julkaistu eheyttämisen käytännöistä erinomainen ja hyvin kuvaava artikkeli. Hengellistä väkivaltaa on myös perheiden, sukujen ja yhteisöjen harjoittama pilkkaaminen, syyllistäminen ja painostaminen, joka pahimmillaan on saattanut traumatisoida ja keveimmilläänkin tuottanut paljon inhimillistä kärsimystä ja identiteettikriisin pitkittymistä. Voi olla että sisäistetyn häpeän vuoksi ihminen ei koskaan hakeudu parisuhteisiin tai vertaistensa pariin vaan eristäytyy sosiaalisesti.
5. Taloudellisen väkivallan piiriin kuuluu kiristäminen, taloudellisen itsenäisyyden estäminen, rahankäytön kontrollointi, taloudellinen hyväksikäyttö, elatusavun pimittäminen, omaisuuden tuhoaminen, työssäkäynnin tai opiskelun hankaloittaminen, pakottaminen lainanottoon tai epäedulliseen sopimukseen (esim. asuinkumppani kieltäytyy osallistumasta vuokraan jollain verukkeella). Omasta mielestäni hyvä esimerkki taloudellisesta väkivallasta on se, että aviopuolisoilla on erilainen elintaso: on vaikkapa sovittu, että yhteiset kustannukset menevät puoliksi, kun kotona lapsia hoitavan naisen ”tuloina” on kotihoidontuki ja mies on palkkatöissä.
Taloudelliseen väkivaltaan olen törmännyt esimerkiksi heteroliitossa identiteettinsä heränneiden kohdalla, joita puoliso kiristää salaisuudella esim. uhkaamalla kertovansa konservatiiviselle pomolle tämän seksuaalisesta suuntautumisesta. Suuressa maailmassa korkeassa asemassa olevia homoja myös kiristetään skandaalilla – tähän liittyen suosittelen Hugh Grantin tähdittämää minisarjaa A Very English Scandal. Surullinen tosiseikka taloudelliseen väkivaltaan liittyen Suomessa on, että myös meillä sateenkaarinuoria ajetaan pois kotoa. Yhdysvalloissa on joissain kaupungeissa arvioitu, että jopa 40% asunnottomista on HLBTIQA+-ihmisiä. Joskus asiakkaat kertovat, että heidät on tehty perinnöttömäksi tai katkaistu taloudellinen apu kaapista tulon jälkeen.
6. Naisten linja ottaa esille myös digitaalisen väkivallan, jonka muotoja ovat netissä stalkkaaminen, jatkuva viestittely johon odotetaan nopeaa reagointia, henkilökohtaisten viestien lukeminen salaa, sivuhistorian seuraaminen, salasanojen vaatiminen, haukkuminen sosiaalisessa mediassa, luvaton kuvien julkaisu tai tägääminen, postauksien tai some-tuttavuuksien kontrollointi, seurantaohjelman käyttäminen, teknologian käytön rajoittaminen.
EPÄSUORA VÄKIVALTA
Epäsuoralla väkivallalla ei ole varsinaista tekijää vaan ko. olosuhteiden ylläpitäminen on yhteisöllistä, käytänteiden tuottamaa tai osa kulttuurin/yhteiskunnan rakenteita.
1. Kulttuurista väkivaltaa on, kun jokin ihmisryhmä ja sen konventiot arvotetaan tai tulkitaan mitättömiksi tai huonoiksi, ja heidän oikeuksiaan poljetaan. Kulttuurinen väkivalta antaa ”syyn” muun väkivallan käyttöön. Tästä ääriesimerkki on kolonialismi tai sodan vastapuolen dehumanisointi. Natsi-Saksassa 100 000 henkilöä pidätettiin epäiltynä homoseksuaalisuudesta ja osa heistä joutui keskitysleireille. Suosittelen kaikkein kovahermoisimmille tähän liittyen Heinz Hegerin kirjaa Vaaleanpunaisen kolmion vangit – itse en pääse ehkä koskaan yli sen lukemisesta. Tällä hetkellä aivan Euroopan kyljessä, Tsetseniassa, homovainot ovat johtaneet epäiltyjen kokoamiseen ”pidätyskeskuksiin”, jossa on kidutettu ihmisiä hengiltä.
Kulttuurisen väkivallan alle kuuluu visuaalisen väkivalta eli seksistiset, rodullistavat ja stereotypisoivat kuvalliset representaatiot. Kuvat toimivat hyvin tehokkaasti kulttuurisen väkivallan välikappaleena. Esimerkiksi mainonta ja porno voivat olla tällaista. Väkisin tulee mieleen, miten sateenkaariyhteisössä ollaan loputtoman väsyneitä median tuottamaan kuvaan meistä: seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva ihminen esitetään vain ko. ”erityislaadun” kautta ja vieläpä ongelmakeskeisesti. Ennen kuin kehoituskielto kumottiin Suomessa vuonna 1999 oli julkisesti riskialtista puhua seksuaalivähemmistöistä positiiviseen sävyyn – tosin tuomioita ei ollut tullut tämän lain kohdan vuoksi enää pitkään aikaan. Onneksi 2000-luvulla on pikkuhiljaa alkanut näkyä muitakin representaatioita sateenkaari-ihmisistä kuin naurun tai säälin kohteina.
2. Symbolinen väkivalta tapahtuu kielenkäytön ja kulttuuristen symboleiden avulla. Tätä voi olla esimerkiksi hierarkkinen ja toiseuttava tapa asetella ihmiset sukupuoliksi. Transsukupuolisuuteen liittyvän sanaston ja termien vääristely tai mitätöinti on minusta selkeästi symbolista väkivaltaa.
3. Rakenteellista väkivaltaa ovat yhteiskunnan resurssien epätasainen jakautuminen ja epätasa-arvoa tuottavat valtajärjestelmät. Tietyt ihmisryhmät marginalisoidaan, kun toiset vahvistavat etuoikeuksiaan. Rakenteellinen väkivalta voi näkyä köyhyytenä, syrjintänä, oikeuksien eväämisenä tai tulevaisuushorisontin riistämisenä. Systeemistä väkivaltaa ovatyhteiskunnallisten järjestelmien ja instituutioiden toiminta silloin kun käytänteet menevät oikeuksien ohi tai ne tuottavat epäoikeudenmukaisia tilanteita.
Homoseksuaalisen käyttäytymisen kriminalisointi on tästä valitettava esimerkki – samansukupuolinen seksi on rikoslaissa vielä kolmasosassa maailman valtioita. Pahimmillaan rangaistuksena on 14 vuotta vankeutta tai kuolema. Tämä vaikuttaa suomalaisiinkin HLBTIQA+-ihmisiin vähintään lomamatkailua suunnitellessa (ja pitäisi vaikuttaa tietysti muutenkin solidaarisuuden ja inhimillisyyden nimissä). Työsyrjintää tapahtuu meilläkin – kuuluisimpana keissinä Johanna Korhosen potkut Lapin Kansan päätoimittajan pestistä. Järkyttävämpiä esimerkkejä kotimaassa tapahtuvasta rakenteellisesta ja systeemisestä väkivallasta on tietenkin transihmisiltä ennen juridisen sukupuolen vahvistamista vaadittava pakkosterilisaatio. Toinen esimerkki tulee mieleen sateenkaarivanhusten kohdalla, jos hoitolaitoksessa ei anneta mahdollisuutta ilmaista identiteettiään itselle ominaisella tavalla vaan ihmiset joutuvat tahtomattaan takaisin kaappiin.
HAE APUA
Jos olet kohdannut mitä tahansa väkivaltaa, muista että et ole yksin. Etsi tukea tai hae apua! Sateenkaariasioihin liittyen voit soittaa Sinuiksi-palvelun puhelinpäivystykseen maanantaisin klo 19-21 ja torstaisin klo 13-15 numeroon 044 300 2355.
Naisten linja tarjoaa tukea ja neuvoja naiseksimääritellyille. Nollalinjalle voi soittaa milloin tahansa ja he palvelevat myös miesoletettuja.
Kriisipuhelin päivystää aamutaukoja lukuunottamatta ympäri vuorokauden – he auttavat myös itsemurhavaarassa.
Maria Akatemia auttaa, jos olet naiseksi määritelty ja huolissasi omasta väkivaltaisuudestasi. Vastaavasti Miessakit ry auttaa Lyömättömän linjan kautta.
Kulttuurisen, symbolisen tai rakenteellisen väkivallan kohdalla voit ottaa yhteyttä mm. yhdenvertaisuus– tai tasa-arvovaltuutettuun. Edellinen puuttuu seksuaali-identiteetin perusteella tapahtuvaan syrjintään ja jälkimmäinen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun takia tapahtuvaan.
Aurinkoiseksi - terapia 