Mitä on suostumus ja suostumuskulttuuri?

Viimeistään uusi seksuaaliväkivaltaan puuttuva lainsäädäntö on tuonut suostumuksen käsitteen (toivoakseni) joko kodin, koulun ja kadunkulman keskustelunaiheeksi. Muutama viikko sitten julkaistu tasa-arvoasiantuntija Elina Nikulaisen kirjoittama Haluatko? Pieni kirja suostumuksesta (S&S, 2024) tuo tärkeän, ajatuksia herättävän ja selkeäpiirteisen lisän aiheen käsittelyyn. Raikkaan ja erityisen helposti lähestyttävän kirjasta tekevät sen lukuisat sarjakuva- ja elokuvamaailmoista poimitut esimerkit. Jos et vielä vakuuttunut kirjan lukemisen ja suostumuskulttuurin edistämisen tärkeydestä, niin lainaan tässä yhtä Nikulaisen kylmäävimmistä faktoista: australialaisen tutkimuksen mukaan nuorten yleisin itse ilmoittama syy harrastaa seksiä oli, että tilannetta ei osannut keskeyttää. Karkeasti sanoen voisi todeta, että seksiä harrastettiin siis pääasiassa siksi, että ”ei” jäi sanomatta.

Suostumuskulttuurin olennaista osatekijää, suostumukseen perustuvaa raiskauslainsäädäntöä, on myös vastustettu. Huolta on aiheuttanut näkemys suostumuskeskustelujen epäeroottisuudesta eli siitä, että tunnelma kuihtuu ja jää ilman seksiä. Nikulainen muistuttaa, että asiallisesti kysymisestä ei koskaan ole haittaa − halu ei katoa kysymisestä. Jos keskustelu seksistä tai suostumuksesta poistaa halua, sitä ei todennäköisesti niin paljon ollut alunperinkään. Erityisesti joidenkin miesten pelkona on ollut tulla väärin perustein syytetyksi raiskauksesta lakiuudistuksen myötä, mutta Nikulainen referoi brittitutkimusta, jonka mukaan miehen on todennäköisempää tulla itse raiskatuksi kuin tulla syytetyksi turhaan. Kyseinen lainsäädäntö suojelee siis myös miehiä.

SUOSTUMUKSEN VIISI ULOTTUVUUTTA

Mutta siirrytään asian pihviin: miten suostumus määritellään? Alla oleva TATTI-muistisääntö perustuu yhdysvaltalaisen seksuaalioikeusjärjestön (Planned parenthood) FRIES-malliin ja on ansiokkaasti Nikulaisen kääntämä.

Huom! Asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan, onko yllä olevassa kuvassa tatti 🙂

Suostumuksen tulee olla…
TATTI-muistisääntö

Takaisin vedettävää eli mieltään saa muuttaa koska vain
Annettu vapaaehtoisesti ilman pelkoa negatiivisista seurauksista
Tietoon perustuvaa eli on tieto siitä mihin suostuu ja kaikki olennaiset päätökseen vaikuttavat seikat on kerrottu valehtelematta tai tietoa pimittämättä
Tiettyyn yksittäiseen tilanteeseen ja tarkoitukseen liittyvää
Innostunutta eli ei periksi antamisen tai epäröinnin kautta saavutettua

Nikulainen lainaa seksuaalikasvattaja Emily Nagoskinia pohtiessaan, mistä tietää, että olen innostuneesti suostumassa seksiin: ”Kun ein sanominen johtaa siihen, että jään paitsi jostain mitä haluan.” Eli itseltään voi kysyä, pettyisinkö tai harmittaisiko, jos emme toimisi toisen ehdotuksen mukaan. Omaa haluaan on lupa lähteä myös kokeilemalla tunnustelemaan − syttyvän innostuksen suostumukseksi Nagoskini kuvaa tilannetta, jossa suostuja haluaisi haluta ja uskoo, että halu voi alkaa sen jälkeen, kun sanoo kyllä. Ja muistutetaan nyt vielä kerran: suostumuksen voi milloin tahansa vetää pois, jos halu ei sytykään tai tulee toisiin ajatuksiin. Jokainen on itse vastuussa omista tunteistaan, joten mahdollinen seksiä ehdottaneen (aivan ymmärrettävä ) pettymys tai harmi on hänen itsensä kannettava.

Nikulainenkin muistuttaa, että torjuja ei ole velkaa kysyjälle tämän tunteiden tukemista. Sen sijaan ehdottajan täytyy kantaa vastuuta siitä, että tilanne on tarpeeksi turvallinen ja seuraukseton kieltäytymistä ajatellen. Vinkkaan asiakkailleni usein vai-sanan hyödyllistä käyttöä näissä tilanteissa − jos vastaajalle antaa vaihtoehdon suoraan, hänen on usein helpompi kieltäytyä ja voi olla varmempi toisen aidosta suostumuksesta. Esimerkiksi näin: ”Halataanko vai tykkäätkö mieluummin kätellä?” tai ”Haluaisitko sekstailla vai katottaisko vaikka joku leffa?”. Toinen yksinkertainen tapa antaa suostumuksen ilmaisulle tilaa on avoimen kysymyksen tekeminen: ”Miltä tuntuisi, jos suutelisin sinua?” tai ”Musta olisi ihanaa harrastaa sun kanssa seksiä. Mitä sä siitä aattelet?”

SUOSTUMUSROOLEJA

Kirjassa pohditaan myös erilaisten kysymismuotojen vivahde-eroja suostumuksen kannalta. Nikulainen huomauttaa, että on eri asia kysyä ”Saanko suudella sinua?” kuin ”Haluatko suudella minua?”. Ensimmäisessä kysytään lupaa tehdä jotakin toiselle − vain jälkimmäisessä itse asiassa kysytään toisen halusta. Tästä tulee mieleen Betty Martinin lanseeraama suostumuskehä, jonka olen vapaasti suomentanut alla olevaan kuvaan. Suostumuskehän nelikenttä jakautuu pystysuunnassa jonkin antamiseen muille ja jonkin saamiseen itse. Vaakaviivalla on jaettuna aktiiviset eli itse tehdyt teot ja passiiviset eli teot jotka sallin tehtävän itselleni. Suostumustilanteita tai -rooleja on näin jakaen siis neljää eri lajia. Ilman harmaissa ympyröissä olevia repliikkipareja eli neuvoteltua yhteisymmärrystä tilanne ei voi olla suostumuksellinen.

Tässä omat esimerkkini näistä eri rooleista (ks. kuva alla):

VASTAANOTTAJA: ”Voisitko silittää hiuksiani?” (Saan jotain, mutta olen passiivinen)
AVUKSI OLIJA: ”Kyllä. Voin silittää hiuksiasi.” (Annan jotain ja olen aktiivinen)

OTTAJA: ”Saanko silittää hiuksiasi?” (Saan jotain ja olen aktiivinen)
SALLIJA: ” Kyllä. Saat silittää hiuksiani.” (Annan jotain, mutta olen passiivinen)

Kuvani suostumuskehästä on näppärästi neliön muotoinen.

SUOSTUMUSKULTTUURIN ANATOMIAA

En löytänyt tarkkaa määrittelyä suostumuskuttuurille, joten muotoilen sen itse näin: suostumuskulttuurissa jokaisen (seksuaalista) itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja sitä pyritään edistämään. Suostumuskulttuurissa jo pienet lapset saavat keho-, tunne- ja turvataitokasvatusta. On tärkeää tukea kykyä hahmottaa ja sanoittaa omia tarpeita ja rajoja − nämä taidot luovat pohjan myös toisten tarpeiden ja rajojen kunnioittamiselle.

Nikulainen käsittelee herätteleviä esimerkkejä suostumuskulttuurin ominaispiirteistä. Listaan ja referoin joitakin niistä omin sanoin seuraavaksi.

Suostumuskulttuurissa:

Ei luoda painetta pariutua vaan korostetaan, että onnellinen voi olla ilman parisuhdettakin. Tarjolla on myönteisiä esikuvia liittyen aseksuaalisuuteen ja aromanttisuuteen. Ystävyyttä ja valittuja perheitä arvostetaan yhtä lailla kuin parisuhteitakin.
Seksikumppanien määrä ei ole miehelle etu (ja naiselle mainehaitta). Miehen sooloseksi ei ole noloa, likaista tai säälittävää.
Erityisesti poikia rohkaistaan ilmaisemaan tunteitaan, opettelemaan vuorovaikutustaitoja ja muodostamaan läheisiä ystävyyssuhteita. Näin miesten riski jäädä emotionaalisesti yksin ilman parisuhdetta pienenee.
Suhteesta eroamiseen kuuluu luontevana osana toisen lähettämien tai yhdessä otettujen intiimien kuvien poistaminen laitteilta.
Viihteessä draamaa ei luoda jonkin olennaisen asian kertomatta jättämisestä tai siitä, että jotain pyritään korjaamaan toiselta salaa. Potentiaalista kumppania ei yritetä saada huijaamalla kiinnostumaan tai jatketa sinnikkäästi kosiskelua hänen kieltäydyttyä treffeistä.
Lapsia ei pakoteta halaamaan ketään. Halaamista ei ehdoteta ihmisille, joille kieltäytyminen voisi tuoda negatiivisia seurauksia esimerkiksi haavoittuvan aseman tai riippuvuussuhteen vuoksi.
Ei kannusteta urheilemaan kivun läpi vaan kehon kuuntelua pidetään tärkeänä.
Ymmärretään, että taiste−pakene−jäädy -reaktioiden lisäksi fyysisessä tai emotionaalisessa uhkatilanteessa ihmisen on luonnollista päätyä myös myötäilemään uhan aiheuttajaa.

Toivottavasti blogitekstini saa mahdollisimman monen tarttumaan Elina Nikulaisen kirjaan tai ainakin pohtimaan, miten itse voisi toteuttaa turvallisen suostumuksen periaatteita kohtaamisissaan ja myös laajemmassa mittakaavassa edistää suostumuskulttuuria. Sivun lopusta löytyy vielä mainio klassikkovideo, jossa suostumuksen periaatteita esitellään teen tarjoamiseen rinnastaen.

LISÄTIETOJA:

Kustantajan esittely kirjasta

Amnesty: Suostumuskulttuuri vahvistuu seksuaalikasvatuksella

Amnesty: Puhutaan suostumuksesta – Toimintaideoita seksuaalioikeuksien toteutumisen
ja suostumuskulttuurin vahvistamiseksi (materiaali kouluille)

Suostumus on HOT – Usein kysyttyjä kysymyksiä ja myyttejä suostumuksesta ja seksistä (YLEn artikkeli)

Oikeusministeriön tietopaketti uudesta seksuaalirikoslaista

Seksi ilman suostumusta on nykyään rikos – katso mitkä viisi asiaa kaikkien pitää tietää suostumuksesta (Elina Nikulaisen haastattelu YLEssä)

Rajojen rikkomista vai romantiikkaa? (Elina Nikulaisen haastattelu Helsingin Sanomissa)