Kumppanuusmatriisi

Teen pariterapeuttina pääasiassa töitä marginalisoiduiksi identiteeteiksi kutsumieni ihmisryhmien kanssa eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä eettisesti monisuhteisten ja kinkyjen (BDSM-harrastajat ja fetisistit). Erityisesti aseksuaalisuuden ja aromanttisuuden käsitteet ovat tuoneet viime aikoina uusia ajattelutapoja näkyviksi koskien näitä asiakasryhmiä ja erityisesti läheisten ihmissuhteiden määrittelyä. Paljolti heidän kauttaan ihmissuhdeanarkismi on noussut terapiatyössäni käsittelyyn perinteisten pari- ja monisuhteiden rinnalle. Lainaan tässä Polyamoriayhdistyksen määritelmää ihmissuhdeanarkiasta: Se on ihmissuhdefilosofia ja -käytäntö, jonka lähtökohtana on, että kaikki kahden ihmisen keskinäistä suhdetta määrittävät seikat on neuvoteltava osapuolten kesken suoraan, tekemättä minkäänlaisia ulkoisiin odotuksiin tai sisäistettyihin käsityksiin perustuvia oletuksia. Ihmissuhdeanarkiassa painotetaan sitä, ettei mikään ihmissuhde ole oletusarvoisesti aina toista tärkeämpi ja että suhteet ovat vapaita muuttumaan tarpeen mukaan. Seuraavassa esiteltävä ihmissuhdeanarkistiseen katsantokantaan perustuva kumppanuusmatriisi (nimen keksin ihan itse 🙂 ) mielestäni tarjoaa kuitenkin käyttökelpoisen tarkastelutavan mille tahansa suhdemuodolle.

Käytän tässä termiä ”kumppanuus” viitatessani suostumuksellisiin, intentionaalisiin (tarkoituksellisiin, aikomuksellisiin, tietoisiin) ja kommunikoituihin (Michaels & Johnson, 2015) aikuisten, ei-sukulaisten välisiin eroottisuutta, romanttisuutta, rakkautta, sitoutumista, vetovoimaa ja/tai syvää ystävyyttä sisältäviin suhteisiin. Termi on kieltämättä vähän mielikuvitukseton, mutta suomeksi ei ole oikein hyvää sanaa, joka huomioisi ihmissuhteiden moninaisuuden kattavalla tavalla. Alla näkyvän kumppanuusmatriisin kehittelyn pohjana on mm. Relationship Anarchy Smorgasboard, jonka alkuperäinen tekijä ei ole tiedossa. Jaotteluja ja kuvauksia on muokattu ja lisätty. Näkemykset ja suomennokset ovat kirjoittajan omia. Kumppanuusmatriisin tulostettava versio löytyy täältä.

Seksuaalisuus ▪ Kiihottumiseen ja/tai orgasmiin tähtäävä toiminta ▪ Erogeenisiin alueisiin ja/tai genitaaleihin liittyvä toiminta ▪ Aistikkuuteen tai kehollisuuteen liittyvä mielihyvä	Ystävyys ▪ Yhteisiä kiinnostuksen kohteita tai aktiviteetteja ▪ Solidaarisuus ▪ Leikkisyys, huumori ▪ ”Filosofiset” tai syvälliset keskustelut	Rakkaus ▪ Kiintymys, läheisyys ▪ Välittäminen, vastuu ▪ Myötäilo, kannustus ▪ Luottamus, arvostus ▪ Kokonaisvaltainen hyväksyminen ▪ Terve erillisyys
Romanttisuus ▪ Ihastumisen tunteet (aivokemiallinen reaktio) ▪ Rakastumiseen liittyväksi mielletyt eleet: viestit, lahjat, treffit (”kosiskelu”) ▪ Kokemus erityisyydestä ▪ Toisen idealisointi tai ihailu	Kosketukseen liittyvä ▪ Yhdessä nukkuminen tai makoilu ▪ Halaaminen ▪ Lähekkäin tanssiminen ▪ Kädestä pitäminen ▪ Hierominen, silittely ▪ Kehollinen hoivaaminen	BDSM-kumppanuus ▪ Fetisseillä, valtasuhteilla tai kivulla leikkiminen ▪ Roolileikit ▪ Sessiosuhde tai kokonaisvaltainen D/s-suhde
Keskinäinen huolenpito ▪ Perustarpeista huolehtiminen ▪ Auttaminen ▪ Luotettavuus ▪ Turvallisuudesta välittäminen	Kasvatuskumppanuus ▪ Lapsen kehityksestä, huolenpidosta ja kouluttamisesta vastaaminen	Muu huolenpitovastuu ▪ Sukulaiset, vanhukset, lemmikit, talo, puutarha, yhteisö jne.
Emotionaalinen yhteys ▪ Kuuntelu ja jakaminen ▪ Myötätunto, empatia ▪ Uskottuna oleminen ▪ Haavoittuvuuden paljastaminen ▪ Neuvojen pyytäminen ja saaminen	Sosiaalinen kumppanuus ▪ Yhdessä näkyminen: some, juhlat, ystävien tapaaminen, sukulaiset, työpaikan tilaisuudet ▪ Juhlapyhien ja merkkipäivien viettäminen yhdessä	Taloudellinen kumppanuus ▪ Rahan/tilien jakaminen ▪ Yhteisvastuu laskuista ▪ Yhteiset hankinnat ja omistaminen ▪ Yhteinen yritys tai muu toimeentulon lähde
Elämänkumppanuus ▪ Yhteiset pitkän tähtäimen tavoitteet ▪ Elämänmuutosten ja toisen kehittymisen vastaanottaminen yhdessä ▪ Arjen jakaminen henkisellä tasolla (kartalla pysyminen)	Asuinkumppanuus ▪ Yhteinen tai osittain jaettu koti/oleskelupaikka ▪ Arjen jakaminen käytännön tasolla: ruokailut, kotityöt, rutiinit, kulut	Yhdessä luominen tai työskentely ▪ Yhteisiä työ-, opiskelu- tai kehittymistavoitteita ▪ Yhteisiä projekteja (työ, taide, harrastus) ▪ Kannustaminen, mentorointi
Kumppanuus sukupuolen validoimisen välineenä ▪ Feminiinisyyden, maskuliinisuuden, sukupuolettomuuden tai muunsukupuolisuuden arvostaminen toisessa ▪ Sukupuolen ilmentäminen suhteen sisällä tai sen kautta	Juridinen kumppanuus ▪ Avioliitto, avoliitto, rekisteröity parisuhde, adoptio tai muu yhteinen juridinen sitoumus tai sopimus	Arvojen jakaminen ▪ Elämänkatsomus, merkitykselli-syyden kokemus ▪ Maailmankuva, tietokäsitys ▪ Henkisyys, uskonnollisuus ▪ Jaetut rituaalit ja perinteet ▪ Poliittiset mielipiteet ▪ Eettiset näkemykset

Kumppanuusmatriisiin liittyviä pohdintakysymyksiä (tulostettava ohje):

Suhteen perusasetelma
- Mitkä näistä osa-alueista ovat läsnä suhteessamme?
- Mitkä osa-alueet haluaisin kuuluvan suhteeseemme nyt tai tulevaisuudessa?
- Mitä osa-alueita suhteeseemme ei kuulu tai et haluaisi että tulevaisuudessa (enää) kuuluisi?
Suhteen haasteet ja vahvuudet
- Millä osa-alueilla on vaille jäämistä, mielipahaa, epäselvyyttä tai eriparisuutta?
- Mitkä osa-alueista ovat suhteemme vahvuuksia?
Suhteen avaamisen pohdinta / ihmissuhdeanarkistinen ajattelu
- Mitkä osa-alueet toteutuvat jo nyt jossain muussa suhteessa (esim. ystävyyssuhteet tai kasvatuskumppanuus entisen puolison kanssa)?
- Voisiko suhteemme avata joltain muiltakin osin, niin että kumppaneita olisi useampia? (esim. asuinkumppanuuden mahdollistaminen kämppäkavereita hankkimalla tai rinnakkaisten seksisuhteiden hyväksyminen)
Sooloeläjälle
- Minkä osa-alueiden tarpeet pystyn täyttämään yksin?
- Mitä osa-alueita ihmissuhteeni täyttävät tällä hetkellä?
- Minkä osa-alueiden suhteen koen vaille jäämistä, mielipahaa tai epäselvyyttä?
- Mitkä osa-alueet ovat elämässäni vahvuuksia?
- Minkä osa-alueiden täyttymistä toivon tulevaisuudessa yksin tai yhdessä jonkun kanssa?

Oman näkemykseni mukaan ainakin yhden ylimmän rivin osa-alueista tulee toteutua, jotta katsoisin ihmissuhteen osapuolten muodostavan sellaisen kumppanuuden, jollaista tässä tekstissä tarkoitetaan ja jollaisia olen tavannut pariterapiavastaanotollani – minulla ei ole (valitettavasti) ollut ainakaan vielä asiakkaina esim. pelkästään kämppäkavereita tai työkavereita. Kumppanuuteen voi siis liittää muita osa-alueita ja koostaa näin valikoiden omia ihmissuhdetarpeitaan tyydyttävä ihmissuhdemalli (tai eri ihmissuhteiden kokonaisuus) yhdessä toisen/toisten osapuolten kanssa. Matriisissa olevien lokeroiden välillä ei ole hierarkiaa tai arvoasetelmia, ja niiden sisällöt ovat vain esimerkkejä, eivätkä yhteismitallisia tai välttämättä liitoksissa toisiinsa. Niistä voi puuttua myös jotain olennaista, jota en ole tullut ajatelleeksi. Voit kertoa siitä minulle! 🙂

Korostan vielä, että em. kumppanuussuhdemäärittelystä ja matriisin osa-alueista ei ole yhteistä käsitystä ihmissuhdeanarkismin piirissä, vaan määritelmät ovat omiani ja perustuvat työskentelytapoihini ja asiakaskokemuksiini terapeuttina. Lisäksi rinnastan usein työssäni ihmissuhdeanarkismin ja valitun perheen (chosen family) käsitteen. Termi on yleisesti käytössä sateenkaarikulttuurissa, jossa monilla on takanaan lapsuudenperheen hylkäämäksi joutuminen, mutta sen tilalla tai sitä täydentämään on muodostunut hyvin läheisiä, ei-normatiivisia ystävyys- ja kumppanuussuhteita.

Kumppanuusmatriisi on kokemukseni mukaan hyvä työkalu, kun asiakkaat pohtivat, mitä he läheisiltä ihmissuhteiltaan haluavat tai minkälainen heidän nykyinen ihmissuhteensa on tai minkälainen sen tulisi olla, jotta henkilön kumppanuus- tai ihmissuhdetarpeet täyttyisivät. Matriisin osa-alueista yhteisymmärrykseen pääsemisen lisäksi suhdettaan määrittelevien osapuolten olisi hyvä pohtia myös esimerkiksi:

Kuinka usein tapaamme tai vietämme aikaa yhdessä?
Kuinka usein viestittelemme tai olemme muutoin yhteydessä?
Miten nimitämme suhdettamme ja toisiamme (tai muita) sen jäseninä?
Miten ristiriitatilanteet tai tarve suhteen uudelleenmäärittelylle otetaan esille ja ratkaistaan?

Kumppanuusmatriisia voi käyttää myös normien tarkasteluun ja purkamiseen. Esimerkiksi cismiehen ja cisnaisen välinen avioliitto tuo usein odotuksia siitä, minkälainen naimisissa olevien henkilöiden välinen suhde on ja siitä, mitä se pitää sisällään (hetero- ja mononormatiivisuus). Kannustan siksi suljetuissa parisuhteissa oleviakin pohtimaan suhteen osa-alueiden tärkeyttä ja toimivuutta, jotta suhteeseen liittyvät (omat tai toisten) äänen sanomattomat oletukset ja normit tulisivat näkyviksi.

Kumppanuusmatriisia, suhteen mahdollista (osittaista) avaamista ja edellä mainittuja kysymyksiä pohdittaessa nousee yleensä esille mustasukkaisuuden teema. Terapiatyöskentely voisi helposti lukkiutua, ellei käytäisi läpi mustasukkaisuuden taustalla olevia neljää eri komponenttia, jotka ovat menettämisen pelko, tarve kokea olevansa ainutlaatuinen, omistamisen halu ja kateus (Michaels & Johnson, 2015). Tämän jälkeen voidaan purkaa huolta mustasukkaisuudesta osiin: Millä kumppanuusmatriisin osa-alueella mustasukkaisuus herää? Mitä tunteita sen takana silloin on? Minkä tarpeen viriämisestä nuo tunteet kertovat? Voisivatko nämä tarpeet tulla kohdatuksi muulla tavoin tai jonkun toisen kanssa?

Olen monesti pariterapiaistunnoilla miettinyt, miten harmillista on, että siihen yhteen ja ainoaan parisuhteeseen ladataan niin paljon odotuksia. Toki useimmat onneksi ajattelevat, että ainakin ystävät voivat joiltain osin vastata niihin ihmissuhdetarpeisiin, joita oma kumppani ei pysty tai halua täyttää. Harvemmin kuitenkaan romanttisia, seksuaalisia, asumiseen, vanhemmuuteen tai läheisyyteen liittyviä tarpeita lähdetään täyttämään sovitusti muiden ihmisten kanssa. Mielestäni osalle kumppanuus- tai ihmissuhdeverkosto – nimitti sitä sitten ihmissuhdeanarkiaksi tai valituksi perheeksi – voisi olla parempi vaihtoehto. On sääli, jos pitkät parisuhteet purkautuvat siksi, että toinen ei vastaakaan niihin tarpeisiin, joiden tyydyttämistä varten suhteeseen alun perin ryhdyttiin. Yhtä sääli toki on, että ihminen tyytyy sellaisiin ihmissuhteisiin, jotka eivät edesauta hänen hyvinvointiaan ja onnellisuuttaan.

Kaikille toki vastuullisen monisuhteisuuden muodot eivät sovi. Omat arvot, kiintymyssuhdetyyli, tunteidenkäsittely tai -viestintätaidot voivat tehdä muun kuin monoamorisen suhteen mahdottomaksi ja näin saa olla 🙂 Kaikkia näitä voi kuitenkin työstää terapian avulla, jos asiakas niin toivoo. Esimerkiksi sinänsä luonnollista ja useimpiin ihmissuhteisiin toisinaan kuuluvaa mustasukkaisuuden tunnetta voi usein oppia sietämään ja sen intensiteettiä tai häiritsevyyttä vähentämään.